"Muistan kuulleeni yhtyeestä tai oikeastaan yhtyeen "aivosta" Dylan Carlsonista ensimmäisen kerran vuonna 1998 Nick Broomfieldin "Kurt ja Courtney" dokumentin yhteydessä. Dokumentissa haastateltiin Kurtin ystävää Dylania. Dylan oli laiha, likainen ja taisi häneltä puuttua pari hammastakin. Dokumentissa kuultiin myös miehen yhtyeen eli Earthin musiikkia, joka tuolloin ei sanonut minulle mitään. Minusta se oli todella surkeaa. Itseasiassa luulin, että filmin tekijälle oli loppunut rahat, kun musiikkia oli pitänyt alkaa hankkimaan.
Muutamaa vuotta myöhemmin kuulin yhtyeestä seuraavan kerran henkilöltä, joka hämmästyttävää kyllä omasi lähes yhtä nuhjuisen ulkomuodon kuin Dylan. Yhtyeestä oli alkanut muodostua eräänlainen kultti-ilmiö, omanlaisensa musiikin äärilaita.
Hankintalistalle päätynyt levy edustaa kuitenkin varsin toisenlaista ääripäätä. Itse kuuntelin levyä, joka ilta noin tunnin putkeen puolen vuoden ajan kun luin pääsykokeisiin. Sen jälkeen olen kuunnellut Hex:iä vähintäänkin yhtä paljon. Rehellisesti voin sanoa, että en edelleenkään tiedä mitä levyllä on, niin vieraalta se kuulostaa."
Earth - "Hex; Or Printing In The Infernal Method" oli ensimmäinen levy, jonka kirjasin ylös hankintalistaani. Se oli yksinkertaisesti pakko saada. Se oli myös ensimmäinen, jonka ruksasin listasta yli. Discogs.com:n mukaan vinyylinä levyä on tehty varsin rajoitettu 1500 kappaleen painos, joten oli melko selvää, että en saisi levyä käsiini kävelemällä läheiseen levykauppaan. Lisäksi tiesin, että voisin joutua pulittamaan albumista pelottavankin paljon rahaa. Ainakin enemmän kuin yhdestäkään cd:stäni koskaan.
Nettisurffailu kierroksen perusteella päätin yrittää onneani Ebayn nettihuutokaupassa. En ollut aikaisemmin ostanut kyseisen sivuston kautta mitään, mutta löysin levyn mielestäni varsin edulliseen hintaan $49,99. Myyjän mukaan levyn kunto oli uudenveroinen (mint) ja kannet hyväkuntoiset (near mint). Mukana tulisi vielä juliste. Edellä olevien termien merkitykset jouduin tarkistamaan, sillä en aiemmin ollut selvillä vinyylilevyjen kuntoluokituksista. Jokatapauksessa diili kuulosti loistavalta ja onnistuinkin huutamaan levyn itselleni. Postikuluja paketille tuli $14. Ihmettelen hieman, että levyyn ei tullut muita tarjouksia. Sillä tämän jälkeen huutoni eivät aivan yhtä hyvin onnistuneet. Ennen kuin opin muutaman kikan. Siitä ehkä lisää myöhemmin. Tällä hetkelle levyä myydään sivustolla $74,99 ja $100 hintaan, joten mielestäni tein varsin hyvät kaupat.
Pari viikkoa kului ja tänä aikana ehdin jo hieman huolestua mahdanko saada vinyyliä koskaan huomaani. Kahden viikon ja yhden päivän odottamisen jälkeen ovikello kuitenkin soi ja postimies ojensi paksun pahvisen paketin. Avasin paketin varovasti ja siellä se oli! Juuri sellaisessa kunnossa kuin ebayn ilmoituksessa oli kuvailtu. Kansitaide on varsin komeaa ja huokuu juuri levyltä välittyvää tunnelmaa.
Levy on tupla-LP, harmaa sävyltään. Harmaana levyä on tehty ilmeisesti vain 500 kappaletta ja komealtahan harmaa vinyyli kyllä näyttää. Mukana tullut juliste on myös varsin hieno ja se luultavasti löytää paikkansa seinältä, kunhan siihen tulee hankittua sopivan kokoiset kehykset. Kokonaisuudessaan erittäin tyylikäs paketti. CD:tä ei tule ainakaan ikävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti